Olin just päässyt kotiin ja aloittanut illan sohvalla, kun äiti soitti ja pyysi sauvakävelemään. Melkeen en lähtenyt, mutta onneks kuitenkin. Tehtiin semmonen rauhallinen puolen tunnin lenkki. Kyllä niin piristi.

Nuo kukatkin näyttää niin kivalta pöydällä kynttilän vieressä. Mies vaan puuttuu kainalosta. Mutta näin lakkoaikana semmosta ei kyllä varmaan ihan heti näykään. Tosin yhdet kahvit olis tulossa, jos vaan jotenkin löydetään sopiva aika.