Tänään taas muistui mieleen miksi en halua olla töissä asiakaspalvelussa. En jaksa asiakkaiden valitusta turhista asioista ja "hetihetikiirekiire" -tilauksia. Mä vaan en mitenkään viihdy siinä, selviän kyllä ja saan hommat tehtyä, mutten pidä työstä. Ja eikö työstä kuulu pitää edes vähän? Onneks töissä on kaksi loistavaa tyyppiä asiakaspalvelussa. Naiset ihan paikallaan.

Mä olen tänään vähän pohtinut sitä tyyppiä kenet treffasin ma. Olen vähän hämmentynyt. Ehkä on parasta antaa ajan kulua ja katsoa miten käy. Se ei ehdi viikonlopun aikana näkemään, mutta ehkä sitten ens viikolla. Tutustuminen varmaan onnistuu parhaiten sillä tavalla, että viettää aikaa yhdessä.